Lukuaika ~6 min
Kilpailijavahdin idea ei syntynyt kokoushuoneessa, markkinatutkimuksesta tai pitkästä liiketoimintasuunnitelmasta. Se syntyi, kun olin 16-vuotias työharjoittelija ja sain tehtävän, johon kenelläkään yrityksessä ei ollut selvää vastausta.
Olin työharjoittelussa suomalaisessa, tuotteita myyvässä yrityksessä. Harjoittelu kesti noin kahdeksan viikkoa, ja aluksi työtehtäväni olivat juuri sellaisia kuin työharjoittelijalla yleensä: tavaroiden järjestelyä, hyllyttämistä ja muita käytännön töitä.
Olin kuitenkin aina ollut kiinnostunut tietokoneista, verkkosivuista ja tekniikasta. Työpaikalla huomattiin nopeasti, että osasin käyttää tietokoneita, ja pian roolini alkoi muuttua — muokkasin nettisivuja ainakin pari kertaa viikossa.
Vähän kärjistäen: minusta tuli kahdeksan viikon ajaksi yrityksen työharjoittelija, tavaroiden hyllyttäjä ja IT-vastaava samassa paketissa. Sitten eteen tuli huomattavasti suurempi ongelma.
Yrityksen verkkosivuilta piti löytää ympäristöön ja vastuullisuuteen liittyviä väittämiä. Vaatimukset viherväittämien käytöstä olivat muuttumassa, eikä yritys halunnut, että sivuille jäisi ilmaisuja, joita ei enää voisi käyttää tai perustella riittävän tarkasti.
Aluksi tehtävä kuulosti yksinkertaiselta: käy verkkosivut läpi ja etsi ympäristöväittämät.
Todellisuudessa tehtävä ei ollut lähelläkään yksinkertaista. Verkkosivuilla oli noin 30 sivua, ja jouduin käymään ne yksitellen läpi. Etsin sanoja ja lauseita, jotka saattoivat olla liian epätarkkoja — kuten ympäristöystävällinen, vihreä, ekologinen tai vastuullinen.
Pelkkä sanojen löytäminen ei kuitenkaan riittänyt. Kun väittämä poistettiin, tilalle piti keksiä uusi ilmaisu. Tekstin piti edelleen kuulostaa hyvältä ja kertoa tuotteen hyödyistä, mutta samalla olla tarkempi ja turvallisempi käyttää.
Olin 16-vuotias työharjoittelija, mutta käytännössä tehtäväni oli selvittää, miten muuttuvat lakivaatimukset vaikuttivat yrityksen verkkosivujen sisältöön.
Yrityksellä ei ollut valmista listaa korjattavista kohdista. Minulle ei annettu tarkkaa ohjetta siitä, mitä sanoja piti poistaa, mitä sai käyttää tai millaisilla ilmaisuilla vanhat tekstit pitäisi korvata. Sain muutaman linkin, joiden takaa löytyi hyvää taustatietoa — mutta kaiken muun jouduin selvittämään itse.
Etsin tietoa, vertailin erilaisia ilmaisuja, kävin sivuja läpi ja yritin arvioida, mikä oli hyväksyttävää ja mikä ei.
Tekoäly ei ollut vielä samalla tavalla osa tavallista työpäivää kuin nykyään. Käytössäni ei ollut työkalua, jolle olisin voinut antaa koko verkkosivuston tarkistettavaksi ja pyytää selkeää yhteenvetoa löydetyistä ongelmista. Kaikki tehtiin käsin.
Arvioisin, että projektiin kului minulta yhteensä ainakin sata tuntia — työharjoitteluni ehti loppua jo ennen kuin sain kaiken valmiiksi.
Suurin ongelma ei ollut edes työn määrä. Suurin ongelma oli epävarmuus. Vaikka olin käynyt kaikki sivut läpi ja muuttanut suuren määrän tekstejä, en voinut olla täysin varma, oliko kaikki tehty oikein.
Tiesin, että alan suuremmat toimijat olivat jo alkaneet reagoida muutokseen. Ne olivat päivittäneet sivujaan, poistaneet vanhoja ilmaisuja ja muuttaneet tapaa, jolla tuotteista ja niiden ympäristövaikutuksista puhuttiin.
Silloin tajusin jotain olennaista. Oma työmääräni olisi voinut olla valtavasti pienempi, jos yritys olisi seurannut aktiivisesti sitä, miten muut saman alan yritykset muuttivat verkkosivujaan.
Jos olisin voinut nähdä yhdestä paikasta, mitä suuret toimijat olivat poistaneet, mitä sanoja ne olivat muuttaneet ja millaisia uusia ilmaisuja ne käyttivät, minun ei olisi tarvinnut selvittää kaikkea alusta asti yksin.
Kyse ei olisi ollut kilpailijoiden sokeasta kopioimisesta. Kyse olisi ollut markkinan ymmärtämisestä.
Yritykset seuraavat omaa myyntiään, verkkosivujensa kävijöitä, mainontansa tuloksia ja sosiaalisen median lukuja. Harva yritys seuraa kuitenkaan järjestelmällisesti sitä, mitä kilpailijat tekevät.
Kilpailijan sivuilla käydään ehkä silloin tällöin. Uusi mainos huomataan sattumalta Facebookissa. Uudesta palvelusta kuullaan asiakkaalta viikkoja sen julkaisun jälkeen. Silloin kilpailijaseuranta perustuu helposti mututuntumaan ja satunnaisiin havaintoihin.
Yritys ei välttämättä tiedä:
Suuremmilla yrityksillä voi olla omat markkinointitiimit, analytiikkatyökalut ja ihmiset, joiden tehtävänä on seurata markkinaa. Pienemmässä yrityksessä sama työ jää usein yrittäjälle tai johtajalle, jolla on jo valmiiksi enemmän tehtäviä kuin aikaa.
Kilpailijaseurannan ei pitäisi olla vain suurten yritysten etuoikeus.
Ajatus Kilpailijavahdista syntyi jo työharjoittelun aikana. Ajattelin, että tällaiseen ongelmaan pitäisi olla parempi ratkaisu.
Palvelu, joka seuraa kilpailijoiden verkkosivuja automaattisesti ja kertoo, kun jotain muuttuu. Palvelu, josta voisi nähdä, miltä sivu näytti ennen muutosta ja miltä se näyttää nyt. Palvelu, joka tiivistäisi muutoksen tavallisella suomen kielellä sen sijaan, että käyttäjän pitäisi tutkia teknisiä raportteja tai sivujen lähdekoodia.
Pari vuotta työharjoitteluni jälkeen muistin edelleen nämä tapahtumat ja rakensin ensimmäisenä nettisivujen seurannan. Minusta kuitenkin tuntui, että pelkkä verkkosivujen seuranta olisi ollut turhan kapea palvelu, joten päätin hyödyntää oppimiani digimarkkinoinnin taitoja ja lisätä ominaisuuksia, joita kaikki ymmärtävät ja osaavat käyttää.
Kilpailijat eivät toimi vain omilla verkkosivuillaan. Ne julkaisevat sisältöä Facebookissa, Instagramissa, LinkedInissä ja TikTokissa. Ne aloittavat uusia mainoskampanjoita. Ne nousevat uusilla hakusanoilla Googlessa ja rakentavat sivuja, jotka tuovat niille jatkuvasti lisää näkyvyyttä.
Siksi Kilpailijavahti kokoaa oleellisen tiedon samaan paikkaan. Asiakas valitsee yritykset, joita haluaa seurata, ja Kilpailijavahti tarkkailee niiden verkkosivuja, maksettua mainontaa (Meta, Google ja TikTok) ja Google-näkyvyyttä. Kun jotain tapahtuu, asiakkaalle ilmoitetaan.
Olen aina pitänyt tietokoneista ja tekniikasta, mutta minua ei kiinnosta teknologia vain teknologian vuoksi. Minua kiinnostaa erityisesti se, miten teknologia voi poistaa turhaa käsityötä.
Jos tietokone pystyy tarkistamaan satoja sivuja, vertailemaan muutoksia ja ilmoittamaan tärkeistä tapahtumista automaattisesti, ihmisen ei pitäisi joutua tekemään samaa työtä tuntikausia käsin.
Kilpailijavahdin tarkoitus ei ole tehdä päätöksiä yrityksen puolesta. Sen tarkoitus on varmistaa, että päätöksiä ei tarvitse tehdä ilman ajantasaista tietoa.
Kun näet ajoissa, miten muut yritykset reagoivat markkinan muutoksiin, sinun ei tarvitse selvittää kaikkea yksin alusta asti.
Juuri sitä työkalua olisin tarvinnut 16-vuotiaana työharjoittelijana. Nyt rakennan sitä muille yrittäjille.
Tavoitteemme on tehdä kilpailijoiden seurannasta niin helppoa, ettei yhdenkään yrittäjän tarvitse johtaa yritystään pelkän mututuntuman varassa.
Kilpailijat tekevät jatkuvasti muutoksia. Kilpailijavahti varmistaa, etteivät ne pääse yllättämään.
Järki Digital · Y-tunnus 3594549-3 · Lentäjänkatu 12, 65230 Vaasa · jani@kilpailijavahti.fi
Ei arvonlisäverovelvollinen (vähäinen toiminta, AVL 3 §) — hinnat ovat verottomia.